keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Jouluaattona

Jouluaatona Urho verhoutuu valkoiseen partaan ja vetää punaisen hiippalakin päähänsä. Ho, ho, ho, krhmm. Siis hyvää joulua tupaan. Onkos täällä kilttejä lapsia? Urho-Kalevi harjoittelee verannan edessä repliikkejään. Kyllä tämä olisi niin ollut sen Arvon heiniä, mutta ujolle miehelle oli kuitenkin liian kova pala purtavaksi, joten pukin pesti jäi Urkille. Mihin se Irmakin on nyt jäänyt? Sehän lupasi tulla vielä varmistamaan, että partani on suorassa ja tuoda mukanaan kaikki lahjasäkit. (Uudet lahjasäkit oli tilattu Laakson Marja-Leenalta, joka Irman luottokirjoja ja niin taitava käsistään.)
 
Sinullahan on partakin ihan vinksallaan, Irma sanoo ja oikaisee Urkin partaa. Tässä on näitä lahjasäkkejä...
Hyvänen aika tätä lahjojen määrää. Miten minä lainkaan jaksan kantaa nämä tuonne tupaan, tuskailee Urkki. Partakin kutittaa.. No, niin minä menen tästä sisälle tupaan. Tulet sitten hetken päästä sisälle, sanoo Irma ja lähtee sisälle.
Kukas se siellä ovella kolistelee, kysyy Irma? Iik, se on vihdoin joulupukki hihkaisee Iitukka ja ryntää ovea kohden.
Iitukka kiepsahtaa suoraan pukin kaulaan ja muiskauttaa pukin partaan pusun. 
Hupsista, en minä tahallani Iitukka sopertaa posket punaisena. Kompastuin kait mattoon tahi jottain, Iitukka sanoo.
Hyvää Joulua kaikille, onkos täällä ollut kilttejä lapsia? Pukki on tullut pitkän matkan ja haluaisi kuulla jonkin kauniin laulun. Mahtaisiko se Iiris osata laulaa pukille?
Salme ja Arvo kuuntelivat, kun Irma ja Iiris lauloivat pukille Joulupuu on rakennettu -laula. Hyvä, hyvä, innostuu Arvokin kehumaan.
Iitukkaa vähän nolottaa, kun sillä lailla kiepsahti pukin syliin. Iitukka oli niin kovasti odottanut pukkia, ettei enää millään pystynyt hillitsemään jännitystä. Siellä se nyt sitten koittaa piilotella, Irman selän takana.

Haluaisikos se pukki kenties istua ja jakaa juhlaväelle lahjoja, kyselee Irma?
Annas, kun minä autan sinua sen säkin kanssa. Pukki istuu tuohon nojatuolille noin, sanoo Iitukka.
Jaa juu tottahan toki istutaan, sanoo pukki. Voisikohan joku auttaa jakamaan paketteja, kun pukki unohti silmälasit Korvatunturille? Minä, minä, minä, huudahtaa Iitukka.
Ja Salmelle paketti, sanoo pukki. Iiris onkin jo saanut omansa.
Koiruus on ihan selvästi arvannut ketä valkoisen parran taakse on piiloutuneena, mutta ei paljasta salaisuutta ja pysyy leikissä mukana.

Iiris sai pukilta ihanan nallukan, Urkkia hellittiin oikein kahdella kaulaliinalla ja Irmalle pukki toi upean kasvin, kaulaliinan, pitsipöytäliinan ja uuden kakkuvuoan. Kyllä kelpaa jouluna, kun näin hemmotellaan. Kiitos pukille!
Iitukka ryntäsi keittiöstä eteisen ohi niin että punaiset tossut vaan suhisi. Mihis se nyt?
  Jätetään talon väki vieraineen viettämään rauhaisaa joulua. 
Hyvää joulua kaikille!
 Tarina jatkuu huomenna...

2 kommenttia:

  1. Hih, hih, vai ihan pukkina Urkki, ei, ei olis Arvo selvinny.

    VastaaPoista
  2. Hih...voi Iitukkaa ...pää kolmantena jalkana siellä :D

    VastaaPoista

On ihana lukea kommentteja. Kiitos!