Eivät edes kengät kastuneet..

Itsenäisyyspäivä tuo Urho-Kaleville aina mieleen sota-ajan muistot. Urhon veteraaniviiri komeilee hänen työpöydällään.

Urho-Kalevi palveli sodan aikana panssarilaiva Ilmarisella, joka oli yksi sodanaikaisen Suomen laivaston lippulaivoista.

Dramaattisen yön tarina.

13.9.1941 käynnistyi operaatio Nordwind. Operaation tarkoituksena oli saada puna-armeija uskomaan, että saksalaiset joukot olivat nousemassa maihin Hiidenmaan ja Saarenmaan saarille mereltä päin. Utön edustalle koottiin 15 aluksen saattue, jonka tarkoituksena oli saada neuvostojoukkojen tiedustelu huomaamaan laivat. Operaatio epäonnistui pahemman kerran.

Laivasaattue purjehti kohti etelää reittiä, jota ei oltu ehditty raivata miinoista. Päivällä Ilmarisen miinanraivaimeen tarttui miina, jota ei saatu irrotetuksi käsivoimin merellä. Pimeys laskeutui klo 20.30, ja saattueen oli tarkoitus palata takaisin kotisatamaan. Ilmarinen käännettiin oikean kautta, jotta raivaimeen tarttunut miina ei törmäisi alukseen. Käännöksen aikana räjähti voimakkaasti. Laiva vapisi ja tärisi räjähdyksen voimasta ja laiva kallistui äkisti vasemmalle ja kaatui vajaassa minuutissa. Nyt oli piru irti. Seitsemän minuutin kuluttua räjähdyksestä, laiva katosi synkkään mereen.

Urho-Kalevilla oli onni matkassa, hän oli nimittäin kannella vartiovuorossa kyseisenä yönä ja hän onnistui pelastautumaan apuun tulleelle sisaralus Väinämöiselle 132 muun miehistön jäsenen kanssa. Suuri osa pelastautuneista joutui veden varaan kuka haalien mitäkin kelluketta avukseen. Kaikilla ei ollut suojelusenkeli mukana, vaan 271 miestä hukkui tuona yönä. Erikoista pelastuneiden ja kaatuneiden suhteessa on se, että moni komentosillalla tai märssyssä olleista hukkui, kun samaan aikaan huomattava määrä miehiä murtautui ulos syvältä panssarikannen alta. Mahtoiko Urho-Kalevi olla peräti tupakkatauolla keittiön eteisessä lähellä tornin ulko-ovea räjähdyksen tapahtuessa, koska kuulemma eivät edes kengät kastuneet?

Ilmarinen upposi niin nopeasti, etteivät paikalla olleet kaksi tehokkainta mahdollista pelastusalusta – jäänmurtajat Jääkarhu ja Tarmo ehtineet tehdä mitään. Niissä olisi ollut kaikki tarvittava pelastuskalusto raskaita tyhjennyspumppuja, nostureita ja sukeltajia myöten. Muut saattueen alukset kääntyivät takaisin, ja pääsivät turvallisesti saariston suojaan. Urho-Kalevin palvelusaika jatkui dramaattisen yön jälkeen kesään 1944 saakka. Urkille aihe on raskas, mutta samalla rakas. Tarinaa on kerrottu lapsenlapsille useamman kerran. Hmm. aiheesta saakin mainion taulun aikaiseksi.

(Panssarilaiva Ilmarisen hylky paikannettiin kolmen vuoden etsintöjen jälkeen vuonna 1990. Seuraavana vuonna kuusi aluksesta pelastunutta veteraania pääsi katsomaan hylkyä pienoissukellusveneellä. Hylky on ylösalaisin 25 meripeninkulman päässä Utöstä etelään 70 metrin syvyydessä. Noin 15 kilometrin päässä Ilmarisen hylystä on M/S Estonian uppoamispaikka.)

Hyvää itsenäisyyspäivää ja muistetaan kiittää sotaveteraaneja!

Urho-Kalevi Forssassa

Urho-Kalevi on Forssan messujen jälkeen sulatellut kaikkea tapahtunutta, niin ja Salmen kanssa vietettyä messupäivää. Mies on ollut jokseenkin taivaissa mukavasta markkinapäivästä ja kivoista juttuhetkistä Salmen, RöökiMummon ja Kaukon kanssa. Niin ja siitä Salmen kanssa käydystä ostosreissusta se jaksaa puhua.

Urho-Kalevin kaveriksi saapui Salme (Annen) ja Kauko (Saaran nukke). Siinä koko porukka nyt ihmettelee markkinapöydän tarjontaa.

Kauko kuunteli keskittyneesti keskustelua.

Ja tikkaa heiteltiin pitkin päivää.

Psst Urkki, anna Salmen voittaa.

RöökiMummokin pääsi piipahtamaan pöydässä. Mistähän nämä jutustelevat? Mummulla näyttää olevan kangasmitta kädessä.. onkohan se mittaamassa niitä kuuluisia hamekankaita jollekin?

Oli kuulemma naisimmeisen kanssa vaateostoksilla käynti kovan työn takana, koska markkinapaikan tiivis tunnelma ja helle eivät oikein sovi puvun kanssa yhteen. Ja Salmehan se sovitteli niitä mekkoja ja paitoja. Urkki ei muista nyt, että löysikö se Salme mitään päälle pantavaa vaiko ei, mutta ihania mekkoja ja neuleita kuulemma oli yllin kyllin Hannan putiikissa myynnissä.

Urho-Kalevi ja Salme livahtivat keskenään markkinoille tekemään ostoksia. Tämä kuva on Salmen ottama friendsie vai olikos se nyt selfie.

Messupäivän lopuksi ystävykset joivat vielä kupit kahvia.  Nostas Salme vähän sitä kuppia, kun Urkki kaataa ettei läiky mekolle.

Mittumaari

Urho-Kalevi käveli mustarastaan laulun saattelemana kotiin vähän ennen yhtä juhannusyönä. Urho-Kalevi oli käynyt perinteisissä juhannustansseissa. Urho-Kalevi taisi nähdä vilahduksen tansseissa naapurin Salmesta ja Iitukastakin, mutta eipä vaan tohtinut käydä jututtamassa tyttäriä. Neitokaisilla näytti olevan helmat heilumassa kovaa vauhtia kohti kotia jo siinä vaiheessa, kun Urho-Kalevi vasta rohkeni paikalle. Sen verran oli kylmä ehtoo, että ei tainnut ihan kesämekoissa tarjeta. 












Kille-kissa oli rappusilla odottamassa kärsimättömänä. Mouruten Kille hiippaili kuistille. Taisi se siinä hellästi ohimennen puskea Urho-Kalevia pohkeeseen. Iltapala oli myöhässä pahemman kerran, kun niin oli mielin kielin.


Yötön yö oli sen verran pimeä, että Urho-Kalevi napsautti ulkovalon ja eteisen kattovalon päälle. Ei ollut talossa ollut vielä kovin kauan sähkövaloja, niin olivat sähkölaitoksen miehet hitaita vetämään johtoja. Illan hämärässä Urho-Kalevi päätti vielä istahtaa kuistille miettimään illan tapahtumia.



 

Urho-Kalevi on runomiehiä. Oli opetellut naisimmeisiä hurmatakseen oikein juhannusrunonkin, joka kuuluu näin:

Lopeta Jussina uurastus työ,
lauteilla loju ja löylyä lyö !
Sivele itsesi hunajalla,
kuningatarten lahjalla ihanalla
Kiitolliseen mieleen hiljaa vaivu,
Onnelliseen oloon rauhassa vaivu
Anna aatosten rauhassa mennä ja tulla,
Oikeus itsesäs hoivata sulla.
Mielihyvän tunteessa oikein kelli,
Joka hetkestä nauti ja itseäs helli.

Wherever I lay my hat, that's my home.. Hän on saapunut kotiin matkoiltaan....

Wherever I lay my hat, that's my home.. Hän on saapunut kotiin matkoiltaan....
Saanko esitellä teille rakennusmestari Urho-Kalevin. Herrasmiehenä tunnettu Urho-Kalevi tykkää pukeutua tyylikkäästi ja käyttäytyä herramiesmäisesti etenkin neiti-ihmisten läsnäollessa. Älkää vaan erehtykö luulemaan ettei hänellä olisi paheita. Voin paljastaa, että niitäkin löytyy, mutta niistä sitten myöhemmin lisää.

Urho-Kalevi on viettänyt pitkän ja kylmän talven Espanjan auringon alla. Hänen piti palata koti-Suomeen jo hyvän matkaa toukokuussa, mutta kylmien ilmojen vuoksi päättikin tulla kotiin vasta keskikesän juhannusjuhlia viettämään. Onneksi naapurin neidit ovat käyneet hoitamassa kukkia pitkän talven aikana. Lumikuningatar-orkideakin näyttää puhjenneen kukkaloistoonsa poissaolon aikana. Ompa mukava tulla kotiin.