Kun isä osti putkiradion

Tämän hyllyn sain valmiiksi jo joululomalla. Hylly itsessään on tehty alkuperäisen mallin mukaan. Laatikot ovat avautuvia. Pienen kultakalamaljan tein viime kesänä, vaikka periaatteesta en pidä näistä kalamaljoista. Ne kun tuppaavat olemaan liian pieniä vesimääriltään oikeille kaloille.

Putkiradion tein Marian kirjan ohjetta soveltaen. Radion merkki taitaa olla Minerva Minola vuodelta 1962. YLEN historiikistä 1926-1996 ilmenee että ensimmäisiä FM-lähettimiä alettiin rakentaa vuonna 1951. Ensimmäiset koelähetykset Stadion tornista suoritettiin vuonna 1948. Vuoteen 1957 saakka FM-verkko peitti 95 prosenttia maan pinnasta ja arvioitiin että 40 prosentilla kansasta omisti vastaanottimen.

Hyllyllä on Mrs. Whon skooleja, omaa, Mostly Artin, Tarun ja Whooperin keramiikkaa. Kirjat ei ole luettavaa mallia, vaan paremminkin hyllyn täytteeksi soveltuvia atlaksia.

Valmetin Matti-kello

Valmetin kellotuotanto aloitettiin 1950-luvun alussa. Aluksi valmistettiin ainoastaan seinäkelloja. Malleja oli kaikkiaan noin kymmenkunta. Vuonna 1954 tuotannossa oli kaikkiaan 18 kellomallia – seinä- ja pöytäkelloja, sekä ilmapuntareita.

Kellomallit nimettiin suomalaisin etunimin: mm. Olli, Matti, Antti, Jussi, Iisakki, Aino, Aila ja Rauni.

Minä tein tällaisen kotoisan Matti-kellon olohuoneen seinälle tikittämään.

Se masiinalla tikkaa juu

Jokaisen perheenäidin unelma on oma ompelukone. Sillä voi ketterästi hurautella kasaan vaikka kesäleningin. 

Ostin tikkausmasiinan Porvoossa sijaitsevasta Riimikko-nimisestä leluliikkeestä. Masiina on pyörinyt laatikon pohjalla jo monta vuotta, mutta se ei vain koskaan löytänyt oikeaa paikkaansa. Jännä miten joskus asiat vain loksahtavat kohdalleen ja esineet löytävät oikeat paikkansa. Ompelukoneen pyörät toimivat ihan oikeasti. Arvaattekos mistä ompelukoneen koristeellinen jalkaosa on tehty?

Kirjoituspöytä

Pysytään vielä makuuhuoneen kalustuksessa. Tein kirjoituspöydän ulkomuistista, joten en ole ihan varma oliko pöytä aikanaan juuri tämän näköinen. Alkuperäisen pöydän suunnittelija oli muistaakseni tanskalainen. Laatikot ovat avautuvaa mallia.

Pöydälle piti saada -50 ja -60 luvun kirjoja. Tein mm. autokoulun ajo-opetuskirjan, uimaliiton julkaisun, maamme-kirjan, pari-kolme aapiskukkoa ja jokusen kaunokirjallisuutta edustavan teoksen. Pöydälle haluaisin vielä sellaisen vihreäkupuisen "pankkiiri"-valaisimen. Tuoli on tuunattu vanhasta Lundby-tuolista. Maalisin tuolin mustaksi ja päällystin istuinosan keinonahalla.

En ole vielä päättänyt mitä vielä toistaiseksi tyhjänä olevaan yläkerran toiseen huoneeseen tulee. Voi olla, että tämä kirjoituspöytä päätyy lopulta erilliseen työhuoneeseen.